Fillari ja matkatavarat
Fillarini on tavallinen alumiinirunkoinen 28 tuuman pyörillä oleva pyörä, jossa on 28 mm. paksut renkaat eli ns. retkipyöräkoko. Pyörässä on hydrauliset levyjarrut ja 27 vaihdetta sekä pakkari.
Pyörä oli juuri sopiva tuollaiselle reissulle, sillä pyörätiet olivat osin hiekkateitä, joissa kapeimmilla renkaille olisi ollut hankalaa ajaa. Hiekkatietä oli ehkä 60 km koko matkasta.
Hydrauliset levyjarrut olivat hyvät, koska ne on hyvin herkät, sillä pitkissä alamäissä jarrusormet tuppaavat puutumaan. Levyt kuumenivat yli 100 asteisiksi alamäissä, mutta toimivat kuitenkin.
Ainoa puute pyörässä oli riittävän pienten vaihteiden puute alppiteiden ylämäissä. Kun on matkatavaraa mukana vaihteiden pienuuden tarve korostuu. Sen takia jouduin kävelemään ehkä n.10 km ylämäkeen.
Asialle on kyllä toinenkin nimi, kunnon puute, sillä kuntoni on vain tavallinen setäkunto.
Pyörästä ei hajonnut mitään koko matkan aikana, vaikka ajoittain pyörä kovilla olikin.
Naarmuja tuli lähinnä junissa, joissa joskus oli isot läjät pyöriä limittäin..
Matkatavaroissa tingin kaikesta. Mukanani oli vain ajoasu, muut vaatteet, sadevaatteet, ajokengät ja toiset kengät iltakävelyyn, hygieniatarvikkeet ja lääkkeet, pyörän huoltoon muutama työkalu ja yksi varasisärengas, karttoja, kamera, kännykkä, pyörän pumppu ja kaksi juomapulloa ja numerovaijerilukko.
Lääkkeitä ja pyöränkorjaustarvikkeita en tarvinnut matkan aikana.
Vaatteita pesin hotellien pesualtaissa sinne saapuessani. Joskus jouduin kuivaamaan tukankuivaajalla niitä.
Sadevaatteita pidin vain kerran ja ja silloinkin sadehousut repesivät rikki haaroista....hyvä tuuletus.
Matkatavaroita varten fillarissa oli yksi laukku ja selässä reppu.
Jaoin tavarat kahteen osaan kulkiessani. Reppuun ne joita en halunnut varastettavan ja pyörälaukkuun loput.
Jako perustui siihen, että pysähtyessäni esim. mennäkseni kauppaan, syömään tai muille asioille jäitin pyörän vaijerilla lukkoon ja pyörälaukun siihen. Vain reppua kannoin mukanani. Mitään ei kuitenkaan varastettu matkan aikana. Majapaikat tarjosivat pyörälle yleensä autotallin. Pari kertaa vein pyörän huoneeseen.
Kevyt kuorma pyörässä on mukava ylämäissä, mutta lisäksi kun joutuu kantamaan pyörää. Nimittäin portaita on yllättävän monessa paikassa, pikkukylissä, rautatieasemilla, hotelleissa jne.
Näin myös pyöräilijöitä, joilla oli neljä laukkua ja ehkä 40 kg kuormaa tai enemmänkin, mutta he yleensä yöpyivät teltassa ja meno näytti ylämäissä aika vaikealta.
| 1. aamu, taustalla Venetsia |
| Pyöräteiden reunoilla oli elämää |
| pyöräteilläkin oli elämää |
| pyöräteiden varrella tarjolla oli monenlaisia esityksiä |
| ruoka oli lähellä |
| ja jälkiruokaa |
| pyöräteillä ja kyläteillä oli liukumiinoja, sateella liukkaita erityisesti prätkille |
| hotelli toivotti pyöräilijät tervetulleeksi |
| Viimeinen päivä Itämerellä |
Onneksi olkoon! Teit upean reissun, respektit siitä. T:Esa
VastaaPoista