Pisin päivämatka 100km.
Ylin korkeus Alpeilla 1,5 km.
Nousua ja laskua pystysuunnassa n. 2,5km.
Keskinopeudeksi tuli n.15km/h.
Alamäessä suurin nopeus 52km/h.
Pyörän hydr. levyjarrut kuumenivat yli 100C asteen isoissa alamäissä ja pitivät rahisevaa ääntä, joka katosi kun jarrut jäähtyivät. Jarrujen pito oli kuitenkin koko ajan hyvä.
Pyörän pienin vaihde ei riittänyt jyrkissä ylämäissä, vaikka olin taakse vaihtanut suurimmalla saatavilla olevalla rattaalla olevan pakan ennen lähtöä.
Joten ylämäkikävelyä tuli n.10 km.
Sää oli Italiassa ja Itävallassa aurinkoista iltapäivisin +20-25C astetta ja tyyntä.
Joinakin aamuina lämpötila oli vain +8C. Saksassa oli yksi sadepäivä ja loppumatkasta
Vietin pyörän kanssa aikaa n.6h päivässä.
Noin puolet pyörämatkoista ajoin merkittyjä pyöräteitä ja toisen puolen pääosin yleisiä kyläteitä
Suunistus tapahtui osin paikallisesta kirjakaupasta ostetuilla paperikartoilla ja kännykkäkartoilla sekä erityisesti kyselemällä ihmisiltä satoja kertoja matkan aikana, sillä kartojen tarkkuus ei riittänyt.
Neuvojat suhtautuivat hyvin ystävällisesti ja neuvot olivat usein hyviä, vaikkakin joskus suurpiirteisiä ja joskus kommunikointi tapahtui pelkillä käsillä.
Kuljimme fillarin kanssa myös useilla eri junilla Italiassa, Itävallassa ja Saksassa.
Kulkeminen oli helppoa, koska junissa oli omat merkityt pyörävaunut ja hinnat halvempia kuin Suomessa.
Pyörää varten piti ostaa joissakin junissa oma lippu n. 2-3 Eur.
Lähtö- ja paluupaino (75kg) polkijalla säilyi samana koko reissun ajan, joten ilmeisesti on tullut tankattua riittävästi.
Aamuisin poispäin kaupungeista junissa oli hyvin tilaa
Italian ja Itävallan rajalla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti